Tämänkertaista kirjaa oli tituleerattu seuraavasti
 
"Viisas kirja yhdeltä Amerikan lahjakkaimmista kirjailijoista" 

"Hustvedtia on ansaitusti ylistetty yhdeksi sukupolvensa hienoimmista kirjailijoista"



Noh ... Kirjan nimi oli "Kesä ilman miehiä" ja kirjailia Siri Hustvedt . Näistä
kahdestasadasta-kolmestakymmenestä-kahdesta sivusta ehkä kymmenen kertoi siitä kun oletin tämän kirjankertovan; rikkimenneestä suhteesta ja siitä selviämisestä.
Teksti oli minulle vissiin liian vaikeaa, hienoja termejä /nimiä sisältävää. Koulukiusaamista tässä käsiteltiin myös ja vanhenemista.... välillä kertoja puhui meille lukijoille suoraan.

Eli yhteenvetona kait sitten; Älkää käyttäkö lyhyttä elämäänne turhaan riitelyyn, arvostakaa mitä teillä jo on älkääkä ottako mitään itsestään selvyytenä. Onnenhetkiä ei saisi unohtaa ja on hyvä pitää kiinni omista unelmistaan....niin myötä kuin vastamäessäkin.

Onko teistä joku lukenut tämän kirjan? Oisko teillä joku hyvä vinkki kirjasta, joka kannattaisi lukea joku päivä. Aloitan seuraavan kirjan varmaan heti huomenna